Hiljaiset balladit

  Nikolai Rimski-Korsakov (Никола́й Андре́евич Ри́мский-Ко́рсаков, 18.3.1844 – 21.6.1908) on 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun venäläisistä säveltäjistä se, joka tunnetaan vähintään yhtä hyvin erittäin laajasta ja merkittävästä muiden säveltäjien (erityisesti Borodin ja Musorgski) tuotannon viimeistelemisestä ja toimittamisesta esitys- ja julkaisukuntoon kuin omista sävellyksistään. Yhtenä ns. Viiden ryhmän jäsenenä (muita olivat Mili Balakirev, César Cui, Aleksandr Borodin ja Modest Musorgski) Rims-ki-Korsakov promovoi musiikissaan venäläistä perinnettä, vaikka häntä tänä päivänä arvostetaankin ennen muuta mestarillisena orkesterin ja sen värien käyttäjänä. Rimski-Korsakov tuotantoon kuuluu yksinäytöksinen ooppera Mozart ja Salieri (Mozart i Salieri, op 48) vuodelta 1897. Libreton säveltäjä teki Aleksandr Puškinin tekstin pohjalta. Libretto perustuu legendaan, jonka mukaan kateellinen Antonio Salieri olisi myrkyttänyt Wolfgang Amadeus Mozartin. Sama teema on nähtävissä Peter ...

  Eppu Normaalin perustajajäseniin kuulunut, tammikuussa 2019 menehtynyt Mikko Saarela piti loistavaa vanhoja monitasoisia lentokoneita ja niiden pienoismallien rakentamista esitellyttä sivustoa "Lentävät kangaspuut". Sivusto löytyy netistä edelleen. Siihen kannattaa tutustua, etenkin jos et ole nähnyt televisiosta 70- ja 80-luvuilla ranskalaista televisiosarjaa "Siipien sankarit". Jos olet nähnyt tuon televisiosarjan, niin sitä suuremmalla syyllä kannattaa käydä tutustumassa lentävien kangaspuiden sivustoon. Uskomattomilla virityksillä ovat ilmailun pioneerit lentäneet. Sydämeni sykkii edelleen kaksi- ja kolmitasoisille himmeleille. Sopivaan tunnelmaan pääsemistä auttaa, jos kuuntelee Kontran "Ressua ja punaista paronia".  Kiinnostava kaksitasokone on saksalainen Kurt Tankin suunnittelema Focke-Wulf Fw 44 Stieglitz, eli tikli. Koneen ensilento lennettiin vuonna 1932. Konetta käyttivät Saksan Luftwaffen lisäksi Argentiinan, Bolivian, Brasilian, Bulgarian, ...

  Suomen kesään kuuluvat kesäteattereiden esitysten lisäksi erilaiset musiikkifestivaalit. En tiedä pitäisikö niistä olla innostunut. Nimittäin festivaalien suhteen huomaan saavuttaneeni jo ajat sitten kyllästymispisteen, eli ei enää ainakaan vapaaehtoisesti. Osasyynä on toista korvaani vaivaava kuulon alenema. Kävin festivaaleilla tai puhekielellä festareilla 1980-luvun puolivälistä 1990-alkuun asti. Motiivina festareille lähtemiseen oli yleensä jonkin tietyn artistin ja bändin näkeminen tai vaihtoehtoisesti halu olla viihteellä. Ensimmäisen kerran olin 15-vuotiaana Ruisrockissa Turussa kesällä 1984. Nina Hagen oli tuolloin sunnuntai-iltana pääesiintyjänä. Minulla oli jossain vaiheessa kaksi hänen levyäänkin. Ennen Hagenia esiintyivät ainakin suomalainen Popeda ja ruotsalaisen Peps Perssonin bändi Peps Blods Band. Joku saattaa muistaa Perssonin laulaman version venäläisestä Huopikkaat -laulusta, joka julkaistiin 1980-luvulla eräällä Pedro´s Heavy Gentlemenin levyllä. Persson ei os...

  Kiinnostukseni urkumusiikkia kohtaan syttyi kesällä 1988, kun Hannu Taanila ja Enzio Forsblom tekivät Yleisradiolle radio-ohjelman Dietrich Buxtehudesta. Ohjelma lähetettiin suorana Kangasalan kirkosta. Ohjelmassa esiteltiin myös legendaarisen Kangasalan urkutehtaan toimintaa. Minulle Buxtehude oli tuntematon ennen tuota lähetystä. Mielenkiintoista oli kuulla kuinka nuoret Georg Friedrich Händel ja Johann Sebastian Bach kävivät kuuntelemassa vanhan Buxtehuden musiikkia Lyypekissä. Topi Linjama mainitsee kirjassaan Bach ja pyöräilyn taito Buxtehuden järjestäneen Mariankirkossa modernin musiikin iltoja. Niissä kuultiin saksalaista, englantilaista, hollantilaista, ranskalaista ja italialaista musiikkia. Bachin vierailu Lyypekissä venähti pitemmäksi kuin alun perin oli tarkoitettu. Kun hän lopulta palasi takaisin, hänen kerrotaan saaneen potkut urkurin virasta Arnstadtista, Thüringenistä. Linjaman mukaan työnantaja oli ihmetellyt, miksi Bach oli viipynyt pitkään Buxtehuden luona. Täm...

  Musiikkitieteilijä Topi Linjaman kirja Bach ja pyöräilyn taito on kenties merkittävin kirja, jonka olen tänä vuonna lukenut. Kirjan sivuilla Linjama opettaa ihmisenä olemisesta kaiken oleellisen. Mukaansa tempaavan road movien tavoin lukija pääsee seuraamaan, kuinka kirjailija ajoi viiden viikon aikana polkupyörällään läpi Suomen ja Johann Sebastian Bachin Goldberg-muunnelmien. Tähän Bachin suurteokseen sisältyy aaria, kolmekymmentä muunnelmaa ja uudelleen aaria. Goldberg-muunnelmat toimivat pyöräilevälle musiikkitieteilijälle kolmenkymmenen päivän pyörämatkana. Ensimmäinen aaria tarkoittaa lähtöä kotoa ja lopussa tuleva aaria tarkoittaa kotiinpaluuta. Vaikka Bach on säveltäjänä kirjassa pääosassa, Linjama muistaa kertoa lukijalle siitä, miten Bach tulee asemoida sekä suhteessa aikalaisiinsa että myöhempien aikojen musiikkiin. Huumori eri sävyjen muodossa on kirjassa läsnä koko ajan. Vai mitä tuumaatte tavasta, kuinka kirjailija esittelee Goldberg-muunnelmat lukijalle? Goldber...

  Kirjailija Daniel Katzin tuotanto on kuulunut mielilukemistooni 1990-luvun alusta. Kuuntelin hänen esikoisromaaninsa Kun isoisä Suomeen hiihti äänikirjana c-kaseteilta. Lukijana oli Kauko Helovirta. Jo ensimmäisen kasetin kuuntelun aikana tajusin, että tämä on nyt menoa. Sittemmin olen lukenut esikoisromaanin moneen kertaan suomeksi ja myös muilla kielillä. Otan tässä kirjoituksessa esille hänen kahdesta kirjastaan esimerkkejä siitä, kuinka musiikilliset elementit ovat osa kerrontaa.   Wikipedian mukaan Katzin vuonna 1969 ilmestynyt esikoisromaani kuvaa humoristisesti hänen juutalaisen sukunsa historiaa ja myös Suomen historian vaiheita 1900-luvulla. Romaanissa kuvataan muun muassa tsaarinarmeijan aliupseerin, kornetisti isoisä Bennon osallistumista ensimmäiseen maailmansotaan.   Suomen suuriruhtinaskunta säästyi tältä sodalta, lukuunottamatta muutamia vähemmistöryhmiä, niiden joukossa Suomen juutalaiset miehet, joista useimmat olivat tai olivat olleet tsaarinarmeijan ...

  Yleisradion musiikkiosaston pitkäaikainen johtaja ja musiikkijournalisti Paavo Helistö kirjoitti 2000-luvun alussa klarinettitaiteilija Kusti Aerilan elämäkerran. Helistö oli itsekin klarinetisti ja elämäkertaa lukiessa huomaa hyvin, kuinka kirjan kohdehenkilön elämänvaiheiden käsittely on ollut selvästi mieluisa tehtävä. Kirjan lukijalle osoitetuissa alkusanoissa hän toteaa seuraavasti: Aerilan ura oli poikkeuksellinen. Hän oli Helsingin Filharmonisen Seuran orkesterin, myöhemmän Helsingin kaupunginorkesterin ensimmäinen suomalaissyntyinen puupuhaltimien äänenjohtaja – ennen häntä nämä tehtävät olivat ulkomaalaisten, pääasiassa saksalaisten muusikoiden hallussa. Hän laati ensimmäisen suomalaisen klarinettikoulun 1907; seuraavat ilmestyivät vasta vuosina 1972 ja 2004. Aerilan oppijakso palveli vuosikymmenten ajan suomalaisten klarinetistien opiskeluvälineenä. Vielä 1982 siitä julkaistiin 16. painos. Aerilan klarinettioppilaiden määrä liikkuu sadoissa. Häntä voidaan pitää aikamm...

Miljoonasateen vuonna 1986 levyttämä kappale Lapsuuden sankarille  kertoo maailman ensimmäisestä avaruuslentäjästä, neuvostoliittolaisesta ilmavoimien koelentäjästä ja kosmonautista Juri Aleksejevitš Gagarinista ( 1934–1968 ). Laulun tekijän Heikki Salon mukaan Gagarin ei ollut hänen ”oman lapsuutensa sankari”. Salon kertoman mukaan laulun kertosäkeessä laulettu ”tule elävänä takaisin” voi sisältää myös vastarintaista ajattelua, jota hän kuvailee sanoilla: ”Säily elossa sankari, älä kuole valtion mukana”. Juri Gagarin opiskeli Ljubertsyn maatalouskonekoulussa ja valmistui sieltä vuonna 1951. Tämän jälkeen Gagarin aloitti valimoteknikon opinnot Saratovin teollisuusteknillisessä koulussa, josta hän valmistui vuonna 1955. Samana vuonna hän sai päättötodistuksen myös Saratovin lento-opiston iltakoulusta. Ensimmäisen yksinlentonsa jälkeen Gagarin kirjoittautui lentosotakouluun, josta hän valmistui hyvin arvosanoin. Vuosina 1957–1960 hän palveli hävittäjälentäjänä Arktiksella. Nousujo...

  Kuluvan vuoden lokakuussa tulee kuluneeksi neljäkymmentä vuotta siitä, kun Salon nykyinen pääkirjasto otettiin käyttöön. Rakennuksen valmistumista edelsi pitkään jatkunut keskustelu eri sanomalehtien sivuilla tarpeesta saada Saloon uusi kirjasto. Salon kirjasto oli toiminut ahtaaksi käyneessä rakennuksessa vuodesta 1939 lähtien. Tarve saada Salon kirjastolle uudet tilat oli 1970-luvulta alkaen eri tiedotusvälineissä usein toistunut aihe. Salon Seudun Sanomien lisäksi muun muassa Turun Päivälehti, Turun Sanomat ja Uusi Suomi kirjoittivat, kuinka liian ahtaiksi käyneet tilat olivat esteenä kirjastopalveluiden kehitykselle. Lehtijuttujen perusteella erityistä huolta kannettiin lasten ja nuorten sekä musiikkikirjastopalveluiden tilasta. Julkisten kirjastojen ja kirjastoarkkitehtuurin vaiheita 1900-luvun jälkipuolella tutkinut Anni Varhola toteaa kuinka kiihtyvä kaupungistuminen lisäsi paineita uudistaa kirjastoverkkoa maassamme. Kirjastotoimesta vastannut kouluhallitus valvoi uusie...

  Kuluvana vuonna YLE hemmottelee katsojia tarjoamalla uusintoina Colin Dexterin Morse -sarjan rinnalle luotua tv-sarjaa nuoren uraansa aloittelevan konstaapeli Endeavour Morsen vaiheista. Yhdeksän kautta kestänyt sarja alkaa vuodesta 1965.   Klassista musiikkia ja sanaristikoita rakastava haaveilija on kollegoilleen outo lintu. Morse on hyvä etsivä mutta huono poliisi, kuten hänen esimiehensä komisario Thursday toteaa alaiselleen. Viittaukset klassisen musiikin teoksiin, Antiikin Rooman ja Kreikan kulttuureihin sekä Raamattuun kannattelevat Nuori Morse -sarjaa hyvin alusta loppuun asti. Esimerkiksi toisella tuotantokaudella Chopinin Nocturne b-molli (opus 9, nro 1) antaa musiikillisen kehyksen Blaise-Hamiltonin kartanossa sijaitsevassa tyttökoulussa tapahtuville murhille. Lopulta sankarimme, surullisen hahmon ritari, nuori konstaapeli Endeavour Morse ratkaisee tämänkin tapauksen. Spotifysta löytyy useampiakin soittolistoja nuoren Morsen jaksoissa kuultavasta musiikista. Sin...

  Lupa- ja valvontavirasto julkaisi alkuvuodesta 2026 aluehallintovirastojen tilaaman väestökyselyn. Sen aiheena oli yleisten kirjastojen koettu merkitys ja hyödyt sekä kansalaisten kirjastoihin kohdistamat arvot ja odotukset. Suurin osa vastaajista (75 %) ilmoitti käyttävänsä kirjastoa eniten kirjojen ja lehtien lainaamiseen. Kyselyn tulosten perusteella kirjastolla tilana on myös suuri merkitys asiakkaille. 34 % vastaajista kertoi lukevansa aineistoa kirjastossa ja 24 % kertoi oleskelevansa kirjaston tiloissa. Kirjastoissa järjestettyihin asiakastapahtumiin ja tilaisuuksiin kertoi osallistuvansa neljätoista prosenttia vastaajista. Kahdeksalle prosentille vastaajista kertoi käyttävänsä kirjastoa peli-, kokous- tai työtilana.     Nämä viralliset lukemat mielessäni pohdin Salon pääkirjastoa tilana. Kirjastomme järjestää asiakkaille erilaisia tapahtumia. Viime viikolla saimme nauttia sekä paikallisten että tanskalaisten lasten ja nuorten musiikkiesityksistä. Minua ilahdut...

  Selailin eräänä päivänä työpaikallani vanhoja lehtileikkeitä sisältäneitä albumeja. Musiikkikirjastotyöstä tuli eteeni kolme mielenkiintoista uutista. Olen sen verran nuori, että en ole aikaisemmin ymmärtänyt ajatella asiaa musiikkikirjastolaisen näkökulmasta.   Vuoden 1981 lokakuussa Salon Seudun Sanomat kirjoitti kahdessa eri jutussa, kuinka kirjasto palvelee musiikinharrastajia. Lokakuun kuudentena ilmestyneessä lehdessä kirjoitettiin kirjastolautakunnan kokouksessa tehdystä päätöksestä, joka mahdollisti äänilevyjen lainaamisen asiakkaille seuraavan vuoden alusta alkaen. Päätöksen perusteena oli muualta saadut hyvät kokemukset. Uutisen mukaan kustannukset kirjojen ja konserttimusiikkilevyjen osalta yhtä lainauskertaa kohti olivat jokseenkin samat. Sen sijaan kevyen musiikin äänitteiden kestävyys oli osoittautunut heikommaksi. Ennen äänilevyjen lainaamisen aloittamista Salon kirjastosta oli ollut mahdollista lainata kielikasetteja ja -levyjä sekä lasten satu- laulukaset...

  Puolustusvoimien lippujuhlan päivänä  Aiheen tähän kirjoitukseen sain, kun luin Jukka Haaviston kirjaa Puuvillapelloilta kaskimaille: Jatsin ja jazzin vaiheita Suomessa. Kirjan luvussa ”Jazzin tulo Suomeen” Haavisto esittää väitteen, jonka mukaan Porilaisten marssin tekijä olisi ollut vuosina 1820–1851 elänyt hesseniläinen, Turkuun asettunut Konrad Greve. Ihan näin asia ei kuitenkaan ole. Faktat olisi opettajataustaisen Haaviston kuitenkin kannattanut tarkistaa ennen kirjan julkaisemista. Jazz oli enemmän Haaviston omaa aluetta. Wikipedia-artikkelin mukaan Haaviston mainitsema Greve sovitti Porilaisten marssin puhallinorkesterille. Suomen puolustusvoimien kunniamarssina vuodesta 1918 olleen marssin säveltäjästä ei olla edelleenkään täysin varmoja. Sävelmä on Wikipedian mukaan mahdollisesti jo 1700-luvulta. Nykyisin käytössä olevat sanat ovat peräisin J. L. Runebergin runoteoksen Vänrikki Stoolin tarinat (Fänrik Ståls Sägner) vuonna 1860 ilmestyneestä toisesta osasta. Zach...