Hiljaiset balladit

  Lupa- ja valvontavirasto julkaisi alkuvuodesta 2026 aluehallintovirastojen tilaaman väestökyselyn. Sen aiheena oli yleisten kirjastojen koettu merkitys ja hyödyt sekä kansalaisten kirjastoihin kohdistamat arvot ja odotukset. Suurin osa vastaajista (75 %) ilmoitti käyttävänsä kirjastoa eniten kirjojen ja lehtien lainaamiseen. Kyselyn tulosten perusteella kirjastolla tilana on myös suuri merkitys asiakkaille. 34 % vastaajista kertoi lukevansa aineistoa kirjastossa ja 24 % kertoi oleskelevansa kirjaston tiloissa. Kirjastoissa järjestettyihin asiakastapahtumiin ja tilaisuuksiin kertoi osallistuvansa neljätoista prosenttia vastaajista. Kahdeksalle prosentille vastaajista kertoi käyttävänsä kirjastoa peli-, kokous- tai työtilana.     Nämä viralliset lukemat mielessäni pohdin Salon pääkirjastoa tilana. Kirjastomme järjestää asiakkaille erilaisia tapahtumia. Viime viikolla saimme nauttia sekä paikallisten että tanskalaisten lasten ja nuorten musiikkiesityksistä. Minua ilahdut...

  Selailin eräänä päivänä työpaikallani vanhoja lehtileikkeitä sisältäneitä albumeja. Musiikkikirjastotyöstä tuli eteeni kolme mielenkiintoista uutista. Olen sen verran nuori, että en ole aikaisemmin ymmärtänyt ajatella asiaa musiikkikirjastolaisen näkökulmasta.   Vuoden 1981 lokakuussa Salon Seudun Sanomat kirjoitti kahdessa eri jutussa, kuinka kirjasto palvelee musiikinharrastajia. Lokakuun kuudentena ilmestyneessä lehdessä kirjoitettiin kirjastolautakunnan kokouksessa tehdystä päätöksestä, joka mahdollisti äänilevyjen lainaamisen asiakkaille seuraavan vuoden alusta alkaen. Päätöksen perusteena oli muualta saadut hyvät kokemukset. Uutisen mukaan kustannukset kirjojen ja konserttimusiikkilevyjen osalta yhtä lainauskertaa kohti olivat jokseenkin samat. Sen sijaan kevyen musiikin äänitteiden kestävyys oli osoittautunut heikommaksi. Ennen äänilevyjen lainaamisen aloittamista Salon kirjastosta oli ollut mahdollista lainata kielikasetteja ja -levyjä sekä lasten satu- laulukaset...

  Puolustusvoimien lippujuhlan päivänä  Aiheen tähän kirjoitukseen sain, kun luin Jukka Haaviston kirjaa Puuvillapelloilta kaskimaille: Jatsin ja jazzin vaiheita Suomessa. Kirjan luvussa ”Jazzin tulo Suomeen” Haavisto esittää väitteen, jonka mukaan Porilaisten marssin tekijä olisi ollut vuosina 1820–1851 elänyt hesseniläinen, Turkuun asettunut Konrad Greve. Ihan näin asia ei kuitenkaan ole. Faktat olisi opettajataustaisen Haaviston kuitenkin kannattanut tarkistaa ennen kirjan julkaisemista. Jazz oli enemmän Haaviston omaa aluetta. Wikipedia-artikkelin mukaan Haaviston mainitsema Greve sovitti Porilaisten marssin puhallinorkesterille. Suomen puolustusvoimien kunniamarssina vuodesta 1918 olleen marssin säveltäjästä ei olla edelleenkään täysin varmoja. Sävelmä on Wikipedian mukaan mahdollisesti jo 1700-luvulta. Nykyisin käytössä olevat sanat ovat peräisin J. L. Runebergin runoteoksen Vänrikki Stoolin tarinat (Fänrik Ståls Sägner) vuonna 1860 ilmestyneestä toisesta osasta. Zach...

    Vuonna 1997 ilmestyi Pertti Luhtalan kirjoittama ja   WSOY:n kustantama kirja Rumbakuninkaista salsatähtiin. Kuubalaisten ja kuubalaislähtöisten muusikoiden ja yhtyeiden sekä musiikkityylien vaiheiden lisäksi Luhtala kertoo kirjassaan, kuinka suomalais-latinalaisamerikkalaisen musiikin tarina alkoi jo 1800-luvun lopulla. Antti Ahonen -niminen herrashenkilö oli tehnyt puhallinseitsikolle sovituksen habanera-rytmisestä La Palomasta. Luhtalan kirjasta löytyy myös mielenkiintoinen väittämä siitä, miten ja milloin tango tuli Suomeen. Vastaus on toisena päivänä marraskuuta vuonna 1913 kello 14. Tuolloin Toivo Niskanen tanssi Helsingin Ruotsalaisen teatterin tulevan johtajan Elsa Nyströmin kanssa salonkitangoa Apollo-teatterissa. Ainoastaan tosikko epäilee tätä asiaa koskevan tiedon todenperäisyyttä. Tiedon merkittävyys on rinnastettavissa siihen tietoon, kuinka jazz-musiikki saapui Suomeen s/s Andanian matkustajien mukana vuonna 1926. Rumbakuninkaista salsatähtiin -kirja...

  Olen monimerkityksellisesti ollut musiikin tiellä kouluvuosista lähtien, eli noin puoli vuosisataa. Osana tätä taivallusta olen opetellut välttävästi soittamaan eri instrumentteja. Jossain vaiheessa tulivat myös teorian ja säveltapailun opinnot ajankohtaisiksi. Oppikirjana tunneilla käytettiin Sibelius Akatemian lehtorin Timo von Creutleinin teosta Säveltapailun ja musiikin teorian peruskurssit 1-3 . Mielenjäävin esimerkkisävellys tuossa kirjassa oli katkelma Johann Sebastian Bachin Bouréesta (BWV 996). Bachin yhtenäistettyjen nimekkeiden luettelossa sävellys on e-mollissa. Tämän luuttuteoksena tunnetun sävellyksen alkuperäinen soitin on jossain määrin epävarma. Mahdollinen alkuperäissoitin on ollut Lautenklavier, joka on eräänlainen luutun ja cembalon yhdistelmä. Creutleinin kirjassa Bourée oli a-mollissa, joka on ergonomisesti edullinen ratkaisu, kun kappaletta soitetaan esimerkiksi kitaralla I asemasta. Svengaavan hirven majatalossa pistäytyneet ja progehenkisestä maljasta ...

En tiedä mitkä kaikki seikat ovat olennaisia musiikkimaun muotoutumisessa. Ihanteellinen tilanne olisi, jos voisi ja jaksaisi kuunnella mahdollisimman ennakkoluulottomasti monenlaista musiikkia. Omalla kohdallani suuresti vaikuttaneita osatekijöitä musiikkimaun muotoutumisessa olivat yhdeksän vuotta minua vanhempien siskojeni ostamat C-kasetitt. He olivat jo muuttaneet pois lapsuudenkodistaan, kun noin kymmenen vuoden ikäisenä aloin tehdä löytöjä heidän kokoelmistaan. Tässä merkittävimmät mieleeni jääneet: Steeleye Span: All Around My Hat (1975)  Queen: A Night at the Opera (1975) Queen: Sheer Heart Attack (1974) Slade: Old New Borrowed and Blue (1974) Paul McCartney & Wings: Band on the Run (1973) Slade: Slayed? (1972) Led Zeppelin: IV ( 1971) Listalta puuttuvat yksi Donny Osmondsin ja yksi Suzi Quatron kasetti. En muista noiden Osmondsin ja Quatron albumien nimiä. Suurin mielenkiintoni tuolla listalla olevista levyistä kohdistui nuorukaisena ja kohdistuu edelleenkin Led Z...