Hiljaiset balladit

  Kuluvan vuoden lokakuussa tulee kuluneeksi neljäkymmentä vuotta siitä, kun Salon nykyinen pääkirjasto otettiin käyttöön. Rakennuksen valmistumista edelsi pitkään jatkunut keskustelu eri sanomalehtien sivuilla tarpeesta saada Saloon uusi kirjasto. Salon kirjasto oli toiminut ahtaaksi käyneessä rakennuksessa vuodesta 1939 lähtien. Tarve saada Salon kirjastolle uudet tilat oli 1970-luvulta alkaen eri tiedotusvälineissä usein toistunut aihe. Salon Seudun Sanomien lisäksi muun muassa Turun Päivälehti, Turun Sanomat ja Uusi Suomi kirjoittivat, kuinka liian ahtaiksi käyneet tilat olivat esteenä kirjastopalveluiden kehitykselle. Lehtijuttujen perusteella erityistä huolta kannettiin lasten ja nuorten sekä musiikkikirjastopalveluiden tilasta. Julkisten kirjastojen ja kirjastoarkkitehtuurin vaiheita 1900-luvun jälkipuolella tutkinut Anni Varhola toteaa kuinka kiihtyvä kaupungistuminen lisäsi paineita uudistaa kirjastoverkkoa maassamme. Kirjastotoimesta vastannut kouluhallitus valvoi uusie...

  Kuluvana vuonna YLE hemmottelee katsojia tarjoamalla uusintoina Colin Dexterin Morse -sarjan rinnalle luotua nuoren uraansa aloittelevan konstaapeli Endeavour Morsen vaiheista. Yhdeksän kautta kestänyt sarja alkaa vuodesta 1965.   Klassista musiikkia ja sanaristikoita rakastava haaveilija on kollegoilleen outo lintu. Morse on hyvä etsivä mutta huono poliisi, kuten hänen esimiehensä komisario Thursday toteaa alaiselleen. Viittaukset klassisen musiikin teoksiin, Antiikin Rooman ja Kreikan kulttuureihin sekä Raamattuun kannattelevat Nuori Morse -sarjaa hyvin alusta loppuun asti. Esimerkiksi toisella tuotantokaudella Chopinin Nocturne b-molli (opus 9, nro 1) antaa musiikillisen kehyksen Blaise-Hamiltonin kartanossa sijaitsevassa tyttökoulussa tapahtuville murhille. Lopulta sankarimme, surullisen hahmon ritari, nuori konstaapeli Endeavour Morse ratkaisee tämänkin tapauksen. Spotifysta löytyy useampiakin soittolistoja nuoren Morsen jaksoissa kuultavasta musiikista. Sinänsä harmi...

  Lupa- ja valvontavirasto julkaisi alkuvuodesta 2026 aluehallintovirastojen tilaaman väestökyselyn. Sen aiheena oli yleisten kirjastojen koettu merkitys ja hyödyt sekä kansalaisten kirjastoihin kohdistamat arvot ja odotukset. Suurin osa vastaajista (75 %) ilmoitti käyttävänsä kirjastoa eniten kirjojen ja lehtien lainaamiseen. Kyselyn tulosten perusteella kirjastolla tilana on myös suuri merkitys asiakkaille. 34 % vastaajista kertoi lukevansa aineistoa kirjastossa ja 24 % kertoi oleskelevansa kirjaston tiloissa. Kirjastoissa järjestettyihin asiakastapahtumiin ja tilaisuuksiin kertoi osallistuvansa neljätoista prosenttia vastaajista. Kahdeksalle prosentille vastaajista kertoi käyttävänsä kirjastoa peli-, kokous- tai työtilana.     Nämä viralliset lukemat mielessäni pohdin Salon pääkirjastoa tilana. Kirjastomme järjestää asiakkaille erilaisia tapahtumia. Viime viikolla saimme nauttia sekä paikallisten että tanskalaisten lasten ja nuorten musiikkiesityksistä. Minua ilahdut...

  Selailin eräänä päivänä työpaikallani vanhoja lehtileikkeitä sisältäneitä albumeja. Musiikkikirjastotyöstä tuli eteeni kolme mielenkiintoista uutista. Olen sen verran nuori, että en ole aikaisemmin ymmärtänyt ajatella asiaa musiikkikirjastolaisen näkökulmasta.   Vuoden 1981 lokakuussa Salon Seudun Sanomat kirjoitti kahdessa eri jutussa, kuinka kirjasto palvelee musiikinharrastajia. Lokakuun kuudentena ilmestyneessä lehdessä kirjoitettiin kirjastolautakunnan kokouksessa tehdystä päätöksestä, joka mahdollisti äänilevyjen lainaamisen asiakkaille seuraavan vuoden alusta alkaen. Päätöksen perusteena oli muualta saadut hyvät kokemukset. Uutisen mukaan kustannukset kirjojen ja konserttimusiikkilevyjen osalta yhtä lainauskertaa kohti olivat jokseenkin samat. Sen sijaan kevyen musiikin äänitteiden kestävyys oli osoittautunut heikommaksi. Ennen äänilevyjen lainaamisen aloittamista Salon kirjastosta oli ollut mahdollista lainata kielikasetteja ja -levyjä sekä lasten satu- laulukaset...

  Puolustusvoimien lippujuhlan päivänä  Aiheen tähän kirjoitukseen sain, kun luin Jukka Haaviston kirjaa Puuvillapelloilta kaskimaille: Jatsin ja jazzin vaiheita Suomessa. Kirjan luvussa ”Jazzin tulo Suomeen” Haavisto esittää väitteen, jonka mukaan Porilaisten marssin tekijä olisi ollut vuosina 1820–1851 elänyt hesseniläinen, Turkuun asettunut Konrad Greve. Ihan näin asia ei kuitenkaan ole. Faktat olisi opettajataustaisen Haaviston kuitenkin kannattanut tarkistaa ennen kirjan julkaisemista. Jazz oli enemmän Haaviston omaa aluetta. Wikipedia-artikkelin mukaan Haaviston mainitsema Greve sovitti Porilaisten marssin puhallinorkesterille. Suomen puolustusvoimien kunniamarssina vuodesta 1918 olleen marssin säveltäjästä ei olla edelleenkään täysin varmoja. Sävelmä on Wikipedian mukaan mahdollisesti jo 1700-luvulta. Nykyisin käytössä olevat sanat ovat peräisin J. L. Runebergin runoteoksen Vänrikki Stoolin tarinat (Fänrik Ståls Sägner) vuonna 1860 ilmestyneestä toisesta osasta. Zach...

    Vuonna 1997 ilmestyi Pertti Luhtalan kirjoittama ja   WSOY:n kustantama kirja Rumbakuninkaista salsatähtiin. Kuubalaisten ja kuubalaislähtöisten muusikoiden ja yhtyeiden sekä musiikkityylien vaiheiden lisäksi Luhtala kertoo kirjassaan, kuinka suomalais-latinalaisamerikkalaisen musiikin tarina alkoi jo 1800-luvun lopulla. Antti Ahonen -niminen herrashenkilö oli tehnyt puhallinseitsikolle sovituksen habanera-rytmisestä La Palomasta. Luhtalan kirjasta löytyy myös mielenkiintoinen väittämä siitä, miten ja milloin tango tuli Suomeen. Vastaus on toisena päivänä marraskuuta vuonna 1913 kello 14. Tuolloin Toivo Niskanen tanssi Helsingin Ruotsalaisen teatterin tulevan johtajan Elsa Nyströmin kanssa salonkitangoa Apollo-teatterissa. Ainoastaan tosikko epäilee tätä asiaa koskevan tiedon todenperäisyyttä. Tiedon merkittävyys on rinnastettavissa siihen tietoon, kuinka jazz-musiikki saapui Suomeen s/s Andanian matkustajien mukana vuonna 1926. Rumbakuninkaista salsatähtiin -kirja...

  Olen monimerkityksellisesti ollut musiikin tiellä kouluvuosista lähtien, eli noin puoli vuosisataa. Osana tätä taivallusta olen opetellut välttävästi soittamaan eri instrumentteja. Jossain vaiheessa tulivat myös teorian ja säveltapailun opinnot ajankohtaisiksi. Oppikirjana tunneilla käytettiin Sibelius Akatemian lehtorin Timo von Creutleinin teosta Säveltapailun ja musiikin teorian peruskurssit 1-3 . Mielenjäävin esimerkkisävellys tuossa kirjassa oli katkelma Johann Sebastian Bachin Bouréesta (BWV 996). Bachin yhtenäistettyjen nimekkeiden luettelossa sävellys on e-mollissa. Tämän luuttuteoksena tunnetun sävellyksen alkuperäinen soitin on jossain määrin epävarma. Mahdollinen alkuperäissoitin on ollut Lautenklavier, joka on eräänlainen luutun ja cembalon yhdistelmä. Creutleinin kirjassa Bourée oli a-mollissa, joka on ergonomisesti edullinen ratkaisu, kun kappaletta soitetaan esimerkiksi kitaralla I asemasta. Svengaavan hirven majatalossa pistäytyneet ja progehenkisestä maljasta ...