Chopinin Nocturnet

 Kuluvana vuonna YLE hemmottelee katsojia tarjoamalla uusintoina Colin Dexterin Morse -sarjan rinnalle luotua nuoren uraansa aloittelevan konstaapeli Endeavour Morsen vaiheista. Yhdeksän kautta kestänyt sarja alkaa vuodesta 1965.  Klassista musiikkia ja sanaristikoita rakastava haaveilija on kollegoilleen outo lintu. Morse on hyvä etsivä mutta huono poliisi, kuten hänen esimiehensä komisario Thursday toteaa alaiselleen. Viittaukset klassisen musiikin teoksiin, Antiikin Rooman ja Kreikan kulttuureihin sekä Raamattuun kannattelevat Nuori Morse -sarjaa hyvin alusta loppuun asti. Esimerkiksi toisella tuotantokaudella Chopinin Nocturne b-molli (opus 9, nro 1) antaa musiikillisen kehyksen Blaise-Hamiltonin kartanossa sijaitsevassa tyttökoulussa tapahtuville murhille. Lopulta sankarimme, surullisen hahmon ritari, nuori konstaapeli Endeavour Morse ratkaisee tämänkin tapauksen.

Spotifysta löytyy useampiakin soittolistoja nuoren Morsen jaksoissa kuultavasta musiikista. Sinänsä harmi, mutta löytämiltäni soittolistoilta on turha hakea sarjassa soitettua 1960- ja 70-lukujen populaarimusiikkia. Ehkä soittolistoja laatineet ovat halunneet alleviivata Morsen henkilön eksentrisyyttä rajaamalla tarjonnan vain klassiseen musiikkiin.

Pientä tarkkuutta olisi toki voinut toivoa Spotifyn soittolistojen laatijoilta. Televisiosarjassa tyttökoulun oppilas soittaa Chopinin Nocturnea opus 9, nro 1, jonka sävellaji on b-molli. Sen sijaan osalla soittolistoista on Nocturne, opus 9, nro 2, Es-duuri. On toki mahdollista, että tämä numero 2 on sujautettu sarjassa johonkin kohtaan huomaamattani. Jatketaanpa tutkimuksia…

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Savikiekkoja ja Kupittaan savea

Kuva
    Vuonna 1997 ilmestyi Pertti Luhtalan kirjoittama ja   WSOY:n kustantama kirja Rumbakuninkaista salsatähtiin. Kuubalaisten ja kuubalaislähtöisten muusikoiden ja yhtyeiden sekä musiikkityylien vaiheiden lisäksi Luhtala kertoo kirjassaan, kuinka suomalais-latinalaisamerikkalaisen musiikin tarina alkoi jo 1800-luvun lopulla. Antti Ahonen -niminen herrashenkilö oli tehnyt puhallinseitsikolle sovituksen habanera-rytmisestä La Palomasta. Luhtalan kirjasta löytyy myös mielenkiintoinen väittämä siitä, miten ja milloin tango tuli Suomeen. Vastaus on toisena päivänä marraskuuta vuonna 1913 kello 14. Tuolloin Toivo Niskanen tanssi Helsingin Ruotsalaisen teatterin tulevan johtajan Elsa Nyströmin kanssa salonkitangoa Apollo-teatterissa. Ainoastaan tosikko epäilee tätä asiaa koskevan tiedon todenperäisyyttä. Tiedon merkittävyys on rinnastettavissa siihen tietoon, kuinka jazz-musiikki saapui Suomeen s/s Andanian matkustajien mukana vuonna 1926. Rumbakuninkaista salsatähtiin -kirja...
Read more »

Porilaisten marssia etu- ja takaperin

Kuva
  Puolustusvoimien lippujuhlan päivänä  Aiheen tähän kirjoitukseen sain, kun luin Jukka Haaviston kirjaa Puuvillapelloilta kaskimaille: Jatsin ja jazzin vaiheita Suomessa. Kirjan luvussa ”Jazzin tulo Suomeen” Haavisto esittää väitteen, jonka mukaan Porilaisten marssin tekijä olisi ollut vuosina 1820–1851 elänyt hesseniläinen, Turkuun asettunut Konrad Greve. Ihan näin asia ei kuitenkaan ole. Faktat olisi opettajataustaisen Haaviston kuitenkin kannattanut tarkistaa ennen kirjan julkaisemista. Jazz oli enemmän Haaviston omaa aluetta. Wikipedia-artikkelin mukaan Haaviston mainitsema Greve sovitti Porilaisten marssin puhallinorkesterille. Suomen puolustusvoimien kunniamarssina vuodesta 1918 olleen marssin säveltäjästä ei olla edelleenkään täysin varmoja. Sävelmä on Wikipedian mukaan mahdollisesti jo 1700-luvulta. Nykyisin käytössä olevat sanat ovat peräisin J. L. Runebergin runoteoksen Vänrikki Stoolin tarinat (Fänrik Ståls Sägner) vuonna 1860 ilmestyneestä toisesta osasta. Zach...
Read more »

Poimintoja musiikkikirjastotyöstä

Kuva
  Selailin eräänä päivänä työpaikallani vanhoja lehtileikkeitä sisältäneitä albumeja. Musiikkikirjastotyöstä tuli eteeni kolme mielenkiintoista uutista. Olen sen verran nuori, että en ole aikaisemmin ymmärtänyt ajatella asiaa musiikkikirjastolaisen näkökulmasta.   Vuoden 1981 lokakuussa Salon Seudun Sanomat kirjoitti kahdessa eri jutussa, kuinka kirjasto palvelee musiikinharrastajia. Lokakuun kuudentena ilmestyneessä lehdessä kirjoitettiin kirjastolautakunnan kokouksessa tehdystä päätöksestä, joka mahdollisti äänilevyjen lainaamisen asiakkaille seuraavan vuoden alusta alkaen. Päätöksen perusteena oli muualta saadut hyvät kokemukset. Uutisen mukaan kustannukset kirjojen ja konserttimusiikkilevyjen osalta yhtä lainauskertaa kohti olivat jokseenkin samat. Sen sijaan kevyen musiikin äänitteiden kestävyys oli osoittautunut heikommaksi. Ennen äänilevyjen lainaamisen aloittamista Salon kirjastosta oli ollut mahdollista lainata kielikasetteja ja -levyjä sekä lasten satu- laulukaset...
Read more »