Hiljaiset balladit

  Säveltäjä Seppo Nummi (1932-81) kuuluu suomalaisen musiikkielämän tärkeimpiin vaikuttajiin. Pian ylioppilaaksi tulon jälkeen hän pääsi kirjastoharjoittelijaksi Helsingin Käpylän kirjastoon. Saksalaisten esikuvien mukaan hän alkoi kehitellä ajatusta suomalaisista musiikkikirjastoista. Nummella oli jopa arkkitehtonisia visioita siitä, millaisiksi musiikkikirjastot tulisi suunnitella. Kalevi Ahon mukaan Nummi kertoi ajatuksistaan Aarne Erville, joka alkoi suunnitella Töölön kirjastoa. Musiikkikirjastoon eivät kuuluneet ainoastaan äänilevy- ja musiikkikirjaskokoelmat, vaan kirjastoissa tuli olla asiakkaille tarjolla esitelmin alustettuja kirjastokonserttisarjoja, joissa musiikki soi joko äänitteiltä tai elävinä esityksinä. Nummen ajatusten mukaan, jos kirjastossa ei ole erillistä musiikkikokoelmaa tai osastoa, ei voisi käyttää edes kirjaston nimeä. Nummi perusti Erkki Länsiön kanssa Musiikkikirjastoseuran vuonna 1954. Vuosina 1956-61 hän toimi Sibelius-Akatemian kirjastonhoitajana. ...

  Syyskuussa 2010 saimme alttoviulisti Teemu Kupiaisen vierailulle Tikkurilan kirjastoon. Samana vuonna oli ilmestynyt hänen ja valokuvaaja Stefan Bremerin yhteistyönä kirja Viulunsoittaja kadulla. Kirja koostuu Kupiaisen päiväkirjoista katusoittomatkoilta Kiinaan, Intiaan, Marokkoon ja Ranskaan. Stefan Bremer oli mukana Kupiaisen toisella Intian matkalla. Hänen valokuvansa täydentävät hienosti Kupiaisen pohdintoja musiikista ja elämästä. Katusoitto ei ole Kupiaiselle mitään taustamusiikkia, vaan konsertteja. Yleisönä on usein vain yksi tai muutama kuuntelija kerrallaan. Hän kuvaa musiikin vastaanottotilannetta kadulla intiimiksi, vaativammaksi ja vastuullisemmaksi kuin normaaleja konsertteja. Tämän vuoksi Kupiainen korostaa harjoittelun tärkeyttä ennen kadulla soittamista. Matkoihin sisältyi hänen haaveensa soittaa Johann Sebastian Bachin soolosellosarjoja sekä sonaatteja ja partitoja viululle. Ne kaikki kun voi soittaa alttoviululla. Kirja Viulunsoittaja kadulla on riemastut...

  Syksyllä 2010 Tikkurilan kirjaston Lumme-salissa järjestettiin yleisötilaisuus, jossa puhujana oli tietokirjailija, VTM Janne Salmi. Hän esitteli esikoisteostaan Kun 50-luku tuli takaisin - Nuorison 50-lukuvillitys 1978-1981. Tarkasteltavana ajanjaksona käytiin Suomessa läpi ainutlaatuinen nuorison 50-lukuvillitys, jossa mukana oli kymmeniätuhansia nuoria. Pukeutumisessa jäljiteltiin parinkymmenen vuoden takaista aikaa ja alettiin suosia 1950-luvun rock'n'rollia ja rockabillyä, sekä alkuperäisiä artisteja ja bändejä että varsinkin tällaista musiikkia soittaneita uusia soittosakkeja. Kotimaisista bändeistä suurimpaan suosioon nousi keravalainen Teddy and the Tigers ja ulkomaisista sellaiset soittosakit kuin Darts, The Boppers, Crazy Cavan, Matchbox ja Stray Cats. Vuosina 1979-1981 perustettiin lukemattomia uusia bändejä, jotka ilmoittivat tyylisuunnakseen nuo suosioon nousseet musiikinlajit. 50-luku -buumi näkyi ja kuului noina vuosina kaikkialla: katukuvassa, sanoma- ja aik...

  Syksyllä 2003 olin töissä Turun kirjamessuilla Turun yliopiston kirjaston messuosastolla. Samoihin aikoihin ilmestyi Heimo Hatakan Jussi Raittisesta kirjoittama elämäkerta Muistan vielä vuonna -56: Jussi Raittinen muistelee, miten rock tuli Suomeen. Joidenkin Turun koulujen oppilaat tekivät Turun Sanomille messuilta juttuja. Yksi näistä koululaistoimittajista tuli kysymään meiltä Jussi Raittisesta, Suomi-rockista ja tietäisimmekö ketään näistä asioista tietävää. Mainitsin, että yläasteella ollessani Raittisen bändi kävi esiintymässä koulussamme. Kerroin, kuinka minuun teki vaikutuksen erityisesti Hillel Tokazierin pianonsoitto. Nimittäin hän soitti näytösluontoisesti pianoa tennareillaan. Koululaistoimittaja kysyi, olisinko valmis tulemaan samaan haastatteluun Raittisen kanssa. Totta kai olin valmis. Tosin täytyy myöntää, että Jussi Raittinen tuntui vähän hämmästelevän läsnäoloani haastattelussa, mutta monenlaista kokeneena hän osasi kohdata tilanteen hillitysti.   ...

  Heinäkuussa 1930 varsinaissuomalaiset sanomalehdet uutisoivat, kuinka ”suven korkeimpana aikana on maakuntamme nuorisoväki kokoontunut viettämään juhliaan sävelten parissa.” Kyseessä olivat Varsinais-Suomen nuorisoseurojen maakuntajuhlat Uskelassa 5. ja 6. heinäkuuta 1930. Juhlien ohjelmaan kuului muun muassa pesäpalloa Eläintorilla ja yleisurheilua Salon Urheilukentällä. Näiden lisäksi tarjolla oli isänmaallisia ja maakuntahenkeä kohottaneita juhlapuheita runonlausuntaa, näytelmiä sekä kuorojen ja orkesterien esityksiä. Juhlapaikkoina olivat Nuorisoseuran, Salon suojeluskunnan ja VPK:n talot. Sunnuntain 6. heinäkuuta ohjelmaan kuului juhlajumalanpalvelus Uskelan kirkossa. Tämän jälkeen seurasi Salo-Uskelan Nuorisoliiton kuoron kirkkokonsertti. Kuoroa johti Uskelan kanttori Rikhard Mäkinen. Myös muut Salon alueen kanttorit olivat paikalla johtamassa paikallisten kuorojen esityksiä. Esiintyjiä oli toki muualtakin maakunnasta. Muun muassa turkulainen sekakuoro Kulkuset esiintyi sun...

  Englantilaisen kirjailijan P. G. Wodehousen Jeeves- tarinoihin perustuvan televisiosarjan Kyllä Jeeves hoitaa (Jeeves and Wooster) kolmannen tuotantokauden jaksossa The Full house esiintyy John Fitzgerald Jayn esittämä runoilija Rockmeteller ”Rocky” Todd, joka haluaa elää hiljaista elämää mökissään Long Islandin metsissä. Kamera näyttää ”Rockyn” mökistä kuvaa. Katse kiinnittyy eräässä huoneessa olevaan gramofoniin, jonka levylautasella näkyy amerikansuomalaisen muusikon Sylvester ”Hooley” Aholan levytys ”The Better Land” kornetille ja orkesterille.   Vuonna 1902 syntynyt Sylvester Ahola oli toisen polven amerikansuomalainen. Hänen vanhempansa olivat muuttaneet Yhdysvaltoihin 1800-luvun lopulla. Sylvester Aholasta kirjoitetussa elämäkerrassa todetaan, että ensimmäisen polven siirtolaiset olivat hyvin tiukasti keskenään toistensa kanssa tekemisissä. Monet heistä osasivat englantia huonosti tai eivät ollenkaan. Kielitaidottoman siirtolaisen oli helpompi päästä elämän alkuun u...

  Helsingin kaupunginmuseon ja Metropolia Ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelman yhteistyönä valmistui vuonna 2009 aivan loistava äänilevy. Tällä levyllä kuultavat kappaleet pohjautuvat Borgå Gymnasiumin kirjastossa säilyneeseen, neiti Ulrica Elisabet Taubelle Degerön kartanossa joulukuun 29. päivänä vuonna 1767 omistettuun nuottivihkoon. Kuten levyn tuottanut Helsingin kaupunginmuseon tutkija Jere Jäppinen levyn liitteenä olevan vihon tekstissä toteaa, meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, mitä Degerön kartanossa tapahtui tuona nimenomaisena joulukuun päivänä. Voimme vain olettaa, että ajan tyyliin sopivasti joulua on vietetty asiankuuluvalla hartaudella, kuten Turun vanhalla suurtorilla vuosittain julistettavan joulurauhan teksti kansliapäällikön lukemana meitä edelleen kehottaa tekemään. 1760-luvulla kalenteriin oli merkitty vielä neljä joulupäivää. Kartanoiden väellä oli tapana kokoontua joulunviettoon suurella sukulaisten ja ystävien joukoilla pitkienkin matkojen takaa. A...