Mozart i Salieri (Моцарт и Сальери)

 

Nikolai Rimski-Korsakov (Никола́й Андре́евич Ри́мский-Ко́рсаков, 18.3.1844 – 21.6.1908) on 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun venäläisistä säveltäjistä se, joka tunnetaan vähintään yhtä hyvin erittäin laajasta ja merkittävästä muiden säveltäjien (erityisesti Borodin ja Musorgski) tuotannon viimeistelemisestä ja toimittamisesta esitys- ja julkaisukuntoon kuin omista sävellyksistään. Yhtenä ns. Viiden ryhmän jäsenenä (muita olivat Mili Balakirev, César Cui, Aleksandr Borodin ja Modest Musorgski) Rims-ki-Korsakov promovoi musiikissaan venäläistä perinnettä, vaikka häntä tänä päivänä arvostetaankin ennen muuta mestarillisena orkesterin ja sen värien käyttäjänä.

Rimski-Korsakov tuotantoon kuuluu yksinäytöksinen ooppera Mozart ja Salieri (Mozart i Salieri, op 48) vuodelta 1897. Libreton säveltäjä teki Aleksandr Puškinin tekstin pohjalta. Libretto perustuu legendaan, jonka mukaan kateellinen Antonio Salieri olisi myrkyttänyt Wolfgang Amadeus Mozartin. Sama teema on nähtävissä Peter Shafferin Amadeus-näytelmässä ja siitä sovitetussa Miloš Formanin ohjaamassa kuuluisassa elokuvaversiossa vuodelta 1984. Mitkään näistä teoksista eivät esitä Mozartin ja Salierin väleistä ja ammatillisista suhteista historiallista totuutta. Toisaalta ne eivät myöskään väitä, että niiden kuvaamat tapahtumat olisivat tosiasioita. Wienissä sijaitseva Mozart-museo, Mozarthaus pyrki vuoden 2014 näyttelyssään kumoamaan väärät käsitykset Salieristä mustasukkaisena roistona. Sen sijaan hän oli nuoren itävaltalaisneron, Mozartin suojelija sekä hyväntuulinen, lahjakas ja antelias mies. Museon kuraattori Otto Biban mukaan Mozartin perheen kirjeenvaihto osoittaa, että itse asiassa säveltäjän oma isä Leopold yritti kaikin tavoin tahrata Salierin mainetta. Isän mielestä Salieri oli uhka nuoren säveltäjän uralle. Museon kuraattorin Indrid Fuchsin Salierin ja W. A. Mozartitn läheisistä ja hyvistä väleistä kertoo enemmän se, että Mozartin vaimo Constanze lähetti miehensä kuoleman jälkeen poikansa Salierin oppilaaksi. Niin että se niistä murha- ja myrkytysspekulaatioista ja niiden paikkaansa pitävyydestä.

Huhtikuussa 2005 Rimski-Korsakovin Mozart ja Salieri -oopperaa esitettiin Lahden konservatorion Felix Krohn -salissa. Mozartin roolin lauloi konservatoriossa opettajana toiminut tenori Risto Saarman ja Salierina oli konservatorion laulava vahtimestari Juha Lehmusmäki. Lahden kaupunginorkesterissa soittanut ja tuolloin jo eläkkeellä ollut viulisti Veikko Saarnikoski esitti oopperassa epävireisesti soittanutta katumuusikkoa. Hänen entinen kollegansa Tuure Kivilä kommentoi Veikon soittoa esityksen jälkeen toteamalla, että ”sä et ole koskaan soittanut noin hyvin”. Naurusta päätellen kommentti riemastutti Saarnikoskea. Konservatorion opiskelijat lauloivat esityksen kuorona. Muistan esityksen olleen kokonaisuutena onnistunut.  

 

 Lähteet:

Mozart-museo puhdistaa säveltäjä Salierin karmean maineen myrkyttäjänä.

https://yle.fi/a/3-7062488. Viitattu 7.8.2026.

Murtomäki, Veijo: Antonio Salieri.

https://muhi.uniarts.fi/klas_gluckinseur2/. Viitattu 7.8.2026.

Poroila, Heikki: Yhtenäistetty Nikolai Rimski-Korsakov. Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen julkaisusarja 184. Suomen musiikkikirjastoyhdistys: Helsinki 2016.