Tekstit

Kohtaamisia Ole Halénin kanssa

Kuva
  Tämän kirjoituksen aiheena on Mr. Kitara eli Ole Halén (1944-2013). Tutustuin Oleen, kun olin töissä Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolla. Hyvin nopeasti minulle tuli selväksi, että tämä nuotteja ja DVD-levyjä myymään tullut mies oli enemmän kuin myyntimies. Toisaalta hyvät jutut käyvät aina kaupaksi ja niitähän Olella riitti. Myyntimiehen rooli oli toki yksi puoli Olen persoonaa. Muusikkous oli toinen puoli, jos ihmistä pitää ahtaasti määritellä hänen työrooliensa puitteissa. Sain innoituksen tämän kirjoituksen tekemiseen, kun löysin Olesta vanhan valokuvan, jossa hän soittaa rakennussarjasta tekemääni Stratocaster-kopiota. Kuva on otettu keväällä 2011. Olin käymässä Olen kotona Sipoossa. Olin käynyt hänen luonaan kerran aikaisemminkin syksyllä 2010, kun Heikki Poroila teki Intervalliin Olesta haastattelun. Lähdin Heikille mukaan autokuskiksi. Linkki tähän haastatteluun löytyy tämän kirjoituksen lopusta. Kirjastojen kokoelmien kannalta Ole Halén oli vastuunsa tuntenut kauppi...

Radioaktiivista materiaalia

Kuva
  Joskus olen miettinyt, mitä artistia, albumia tai yksittäistä kappaletta en löytäisi Spotifysta. Eräänä päivänä tuli mieleeni etsiä amerikkalaisen Rod Piazzan The Mighty Flyers -bändin kahta 1980-luvun levyä, eli Radioactive Material ja From the Start to the Finnish. Nämä molemmat LP:t löytyivät poikavuosien kaverini isän kokoelmista. Näitä kumpaakaan levyä en löytänyt Spotifysta, mutta ei syytä huoleen. Molemmat levyt löytyvät Tikkurilan kirjaston musiikkivarastosta, joten halutessani voin varata ne ja päästä kokeilemaan tuntuuko bändin soitanta edelleen siltä, kuin 1980-luvun puolivälissä.  Bändinä Mighty Flyers on minulle henkilökohtaisesti sikäli erityinen, että pääsin näkemään ja kuulemaan sen Kaivopuistossa kesällä 1986. Olin ollut viihteellä ja juuri palannut kotiin, kun tuo samainen poikavuosien kaveri soitti ja kysyi, lähtisinkö lyhyellä varoitusajalla hänen ja hänen perheensä kanssa Helsinkiin kuuntelemaan bändejä ja erityisesti Mighty Flyersia. Eipä tarvinn...

Vuorimies Taiteiden Yässä

Kuva
    Kuluvan viikon torstaina, 28.8.2025, vietettiin Salossa Taiteiden Yätä. Eri puolilla kaupungin keskusta-aluetta järjestettiin erilaisia tapahtumia. Salon pääkirjastossa oli muun muassa lapsille ja nuorille suunnattu sarjakuvapa, joka toteutettiin yhteistyössä Muurlan opiston kanssa. Salon seutua tuntemattomille kerrottakoon, että Muurla on vuonna 2009 toteutetun kuntaliitoksen jälkeen osa Saloa. Kirjastossa Taiteiden Yä huipentui valokuvaaja, muusikko ja radiotoimittaja Risto Vuorimiehen esitykseen. Hän kertoi millaista valokuvaaminen ja äänilevyjen kansien tekeminen oli 1970-luvulla. Vuorimies otti tuolloin kuvat muun muassa Hurriganesin, Dave Lindholmin, Rauli Badding Somerjoen, Tasavallan Presidentin ja Wigwamin levyjen kansiin. Luento oli mielenkiintoinen aikamatka ja rautaisannos valokuvauksesta ja kirjapainotekniikasta ennen tietokoneiden aikaa. Loppujen lopuksi tuo aika on paljon lähempänä kuin tulemme usein ajatelleeksikaan. Vain viitisenkymmentä vuotta. Siis iha...

Nocturne

Kuva
   Lahtelainen Harri Saarinen sävelsi vuonna 1977 soolohuilulle ”Nocturnen”. Säveltäjän mukaan hän sai innoituksen teokseensa kevään tai alkukesän aamuöisestä äänimaisemasta. Minulla oli tilaisuus kuulla tämä teos monta vuotta sitten Lahden konservatorion opettajien tekemien sävellysten konsertissa. ”Nocturnen” esitti konservatorion huilunsoiton lehtori Merja Kakko. Säveltäjän luonnehdinta aamuöisestä lintujen laulusta vastasi hyvin kuulokokemustani. Tämä Saarisen sävellys tulee mieleeni usein keväisin. Viime talvena ainakin eteläisessä Suomessa talvi oli varsin lepsu, joten linnuilla tuntui olevan jo helmikuussa keväisiä lauluja laulettavana.  Hieman tunnetumpi ”Nocturne” on Eino Leinon ”Talviyö” -kokoelmassa julkaistu runo vuodelta 1903. Tässä runon alkusäkeet maistiaisiksi: Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysi kuu, kesäyön on onni omanani, kaskisavuun laaksot verhouu. Keskustelin erään biologituttavani kanssa tästä runosta. Luonnontieteilijänä hän ...

Gösta Sundqvist ja kymmenen markan seteli

Kuva
  Kuriositeettikaappini aarteisiin kuuluu kymmenen markan seteli, jossa on muusikko, radiokoomikko, tuottaja ja jalkapallovalmentaja Gösta Sundqvistin nimikirjoitus. Sundqvist jätti lauluillaan pysyvän jäljen suomalaiseen sielunmaailmaan, Monista hänen tekemistään lauluista, kuten  Teuvo, maantien kuningas, Pohjois-Karjala  ja  Mitä kuuluu Marja-Leena  on tullut klassikkoja, joissa suomalainen arkitodellisuus jäsentyy lempeän humoristiseksi kokonaisuudeksi. Käytännössä on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, nimetä yhtä ehdotonta suosikkia Sundqvistin bändin Leevi and the Leavingsin biiseistä. Gösta Sundqvistista elämäkerran kirjoittanut Timo Kalevi Forss luonnehtii, kuinka Leevi and the Leavingsin parhaat biisit ovat kestäneet aikaa useita vuosikymmeniä, eikä mikään viittaa siihen, että bändin arvostus olisi hiipumassa. Gösta Sundqvist teki 19 albumillista musiikkia ja yli 700 radio-ohjelmaa. 1990-luvulla kuuntelin varmaan perheen jäsenille ja kavere...

Musiikkikirjastoista

Kuva
  Säveltäjä Seppo Nummi (1932-81) kuuluu suomalaisen musiikkielämän tärkeimpiin vaikuttajiin. Pian ylioppilaaksi tulon jälkeen hän pääsi kirjastoharjoittelijaksi Helsingin Käpylän kirjastoon. Saksalaisten esikuvien mukaan hän alkoi kehitellä ajatusta suomalaisista musiikkikirjastoista. Nummella oli jopa arkkitehtonisia visioita siitä, millaisiksi musiikkikirjastot tulisi suunnitella. Kalevi Ahon mukaan Nummi kertoi ajatuksistaan Aarne Erville, joka alkoi suunnitella Töölön kirjastoa. Musiikkikirjastoon eivät kuuluneet ainoastaan äänilevy- ja musiikkikirjaskokoelmat, vaan kirjastoissa tuli olla asiakkaille tarjolla esitelmin alustettuja kirjastokonserttisarjoja, joissa musiikki soi joko äänitteiltä tai elävinä esityksinä. Nummen ajatusten mukaan, jos kirjastossa ei ole erillistä musiikkikokoelmaa tai osastoa, ei voisi käyttää edes kirjaston nimeä. Nummi perusti Erkki Länsiön kanssa Musiikkikirjastoseuran vuonna 1954. Vuosina 1956-61 hän toimi Sibelius-Akatemian kirjastonhoitajana. ...

Viulunsoittaja kadulla

Kuva
  Syyskuussa 2010 saimme alttoviulisti Teemu Kupiaisen vierailulle Tikkurilan kirjastoon. Samana vuonna oli ilmestynyt hänen ja valokuvaaja Stefan Bremerin yhteistyönä kirja Viulunsoittaja kadulla. Kirja koostuu Kupiaisen päiväkirjoista katusoittomatkoilta Kiinaan, Intiaan, Marokkoon ja Ranskaan. Stefan Bremer oli mukana Kupiaisen toisella Intian matkalla. Hänen valokuvansa täydentävät hienosti Kupiaisen pohdintoja musiikista ja elämästä. Katusoitto ei ole Kupiaiselle mitään taustamusiikkia, vaan konsertteja. Yleisönä on usein vain yksi tai muutama kuuntelija kerrallaan. Hän kuvaa musiikin vastaanottotilannetta kadulla intiimiksi, vaativammaksi ja vastuullisemmaksi kuin normaaleja konsertteja. Tämän vuoksi Kupiainen korostaa harjoittelun tärkeyttä ennen kadulla soittamista. Matkoihin sisältyi hänen haaveensa soittaa Johann Sebastian Bachin soolosellosarjoja sekä sonaatteja ja partitoja viululle. Ne kaikki kun voi soittaa alttoviululla. Kirja Viulunsoittaja kadulla on riemastut...