Lapsuuden sankarille

Miljoonasateen vuonna 1986 levyttämä kappale Lapsuuden sankarille kertoo maailman ensimmäisestä avaruuslentäjästä, neuvostoliittolaisesta ilmavoimien koelentäjästä ja kosmonautista Juri Aleksejevitš Gagarinista (1934–1968). Laulun tekijän Heikki Salon mukaan Gagarin ei ollut hänen ”oman lapsuutensa sankari”. Salon kertoman mukaan laulun kertosäkeessä laulettu ”tule elävänä takaisin” voi sisältää myös vastarintaista ajattelua, jota hän kuvailee sanoilla: ”Säily elossa sankari, älä kuole valtion mukana”.

Juri Gagarin opiskeli Ljubertsyn maatalouskonekoulussa ja valmistui sieltä vuonna 1951. Tämän jälkeen Gagarin aloitti valimoteknikon opinnot Saratovin teollisuusteknillisessä koulussa, josta hän valmistui vuonna 1955. Samana vuonna hän sai päättötodistuksen myös Saratovin lento-opiston iltakoulusta. Ensimmäisen yksinlentonsa jälkeen Gagarin kirjoittautui lentosotakouluun, josta hän valmistui hyvin arvosanoin. Vuosina 1957–1960 hän palveli hävittäjälentäjänä Arktiksella. Nousujohteinen ura jatkui ja hänet hyväksyttiin Neuvostoliiton kosmonauttikoulutukseen. Yhdeksäntoista muun lentäjän tavoin Gagarinia koulutettiin Moskovassa kosmonautiksi. Tästä ryhmästä hänet ja viisi muuta valittiin koulutukseen, joka valmisti ensimmäisiä miehitettyjä Vostok-avaruuslentoja varten.

Avaruuslennot olivat aikanaan osa suurvaltojen välistä kilpajuoksua ja molemminpuolista nokittelua. Neuvostoliitto oli laukaissut vuonna 1957 Sputnik-satelliitin Maan kiertoradalle, ja Gagarinin lento oli jatkoa Sputnikille. Neuvostoliiton ensimmäinen miehitetty avaruuslento merkitsi haasteen esittämistä Yhdysvalloille.

Vuoden 1961 maaliskuussa Gagarin valittiin ensimmäisen Vostok-lennon lentäjäksi. Samana vuonna hän kapusi Vostok 1:een huhtikuun 12. päivän aamulla. Sadankahdeksan minuutin mittaisella lennolla Gagarin kiersi maapallon yhden kerran. Lento oli kokonaan automaattinen, ja Gagarinin tehtävä oli tarkkailla aluksen järjestelmiä ja lennon sujumista sekä lennon vaikutuksia itseensä. Palatessaan Maan ilmakehään Gagarin poistui aluksesta heittoistuimella seitsemän kilometrin korkeudessa ja laskeutui laskuvarjolla Saratovin alueelle.

Onnistuneen lentonsa jälkeen Gagarin ylennettiin majuriksi ja nimettiin Neuvostoliiton sankariksi. Muitakin huomionosoituksia tuli ja hänelle myönnettiin muun muassa Leninin kunniamerkki. Kotimaan juhlien jälkeen Gagarin lähti kansainväliselle hyväntahdonkiertueelle ja sai useita kansainvälisiä tunnustuksia.

Kesäkuun 30. päivänä 1961 Salon Seudun Sanomat uutisoi Gagarinin tulevasta Salon vierailusta.

Avaruuslentäjä Gagarin seurueineen Saloon 3.7. Vastaanottojuhla Kauppatorilla.

4. heinäkuuta lehti uutisoi vierailusta seuraavasti:

Salo tervehti avaruuslentäjä Juri Gagarinia. Lehdistövastaanotto Helsingissä. Kaupunkimme kauppatorilla oli eilen iltapäivällä kellon lähetessä 14.30 melkoinen väentungos odottamassa avaruudenvalloittaja Juri Gagarinia Saloon. Kymmenisen minuuttia myöhästyneenä saapuikin pääkaupunkilainen ”autokolonna” paikalle, joista autoista ensimmäisen takaistuimella odotettu vieras istui: hän oli hämmästyttävän pieni ja hentorakenteinen asiallisen näköinen mies. Tervehdittiin. yleisö ryntäsi niin lähelle kuin suinkin pääsi. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Paavo Iltanen lausui tämän jälkeen kuuluisan vieraan tervetulleeksi Saloon.    

Lehden uutisessa kuvailtiin, kuinka majuri Gagarin oli kuunnellut puhetta ”kädet yhteenliitettyinä, vähän jäykässä asennossa, mutta ilmeiltään vireänä, silloin tällöin hiukan nyökäten ja silmillään hymyillen.” Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan jälkeen Suomi–Neuvostoliitto – seuran Salon osaston puheenjohtaja V. Lehtola toivotti neuvostoliittolaisen vieraan tervetulleeksi oman seuransa puolesta. Kun tämän päivän näkökulmasta arvioi tuota vierailua, ei voi täysin välttyä siltä ajatukselta, että kuinka paljon kuulun avaruuslentäjän käyntejä eri paikkakunnilla käytettiin myös erilaisten poliittisten tarkoitusperien edistämiseksi.     

Kotimaahan paluun jälkeen Gagarin toimi erilaisissa kuulentoprojekteissa. Hän kuoli maaliskuussa 1968 harjoitushävittäjän lennolla. 

Vuonna 1969 Yhdysvallat lähetti ensimmäisen ihmisen kuuhun. Kun yhdysvaltalaiset astronautit suorittivat ensimmäistä kuukävelyä, he jättivät Kuuhun myös vuotta aikaisemmin kuolleelle Gagarinille osoitetun muistolaatan.

 

Salon Seudun Sanomat 30.06.1961.