Vaskilla Villa Vaskessa
Eräänä elokuisena sunnuntaina Puolustusvoimien ylikapellimestari Timo Kotilainen järjesti yhdessä Salon kaupungin kulttuuripalveluiden ja Piazza Brass -orkesterin kanssa 120-vuotiaan kotitalonsa puutarhassa yleisökonsertin. Pihakonsertin ohjelmistossa oli vanhaa vaskiseitsikkomusiikkia sekä puhaltimille sovitettuja versioita kappaleista, jotka on alun perin kuultu aivan erilaisten kokoonpanojen soittamina. Erityisen hieno oli Laivaston soittokunnan esittämä versio Lasse Mårtenssonin Myrskyluodon Maijasta.
Seitsikko on vaskisoittimista koostuva suomalainen puhallinkokoonpano. Kaartin sotilassoittokunnan kapellimestari Adolf Leander kehitti tämän kokoonpanon 1870-luvulla yhdessä vääpeli Antti Ahosen kanssa. Perinteiseen seitsikkoon kuuluu Es-kornetti, kaksi B-kornettia sekä altto-, tenori-, baritoni- ja bassotorvet. Aluksi seitsikoita perustettiin sotilassoittokuntiin, mutta sittemmin myös nuorisoseuroihin, suojeluskuntiin, työväenyhdistyksiin ja vapaapalokuntiin. Seitsikoiden suosio oli huipussaan 1910-luvulla. Niiden repertoaari oli kokonaisuudessaan hyvin monipuolista. Mukaan mahtui populaarimusiikkia, mutta myös säveltäjät Jean Sibelius, Armas Järnefelt, Toivo Kuula, Leevi Madetoja ja Aarre Merikanto kirjoittivat seitsikoille ohjelmistoa.
Salon
Seudun Sanomat haastatteli 10. elokuuta Timo Kotilaista tulevasta tapahtumasta.
Haastattelussa hän pohdiskeli, jospa konsertissa olisi jatkumon aineksia
uudelle kesäiselle kulttuuritapahtumalle. Konditionaalimuodon käyttö oli mielestäni
tässä tapauksessa turhaa. Sanotaan reilusti, että ainakin yleisössä olleena
voin todeta, että aineksia löytyy. Konsertissa soitti kolme eri kokoonpanoa.
Turkulainen Sointu-seitsikko, salolaisen Piazza Brassin seitsikko ja Laivaston
soittokunnan vaskikvintetti. Esiintyjille oli tehty lava entisen Anjalan koulun
kuistille. Puitteet olivat säätä ja talon lasten pop up -kahvilan tarjoiluja
myöten loistavat. Yleisöä oli paikalla mukavasti. Porukkaa oli paljon, mutta
ahdasta ei ollut. Puutarhassa mahtui hyvin liikkumaan. Hirsirunkoisen, 120-vuotiaan
entisen koulurakennuksen kunnostaminen asuinkäyttöön on hatunnoston arvoinen
kulttuuriteko. Yleisökonsertin järjestämiseen talo ja sen puutarha soveltuivat
erinomaisesti. Tilaisuuteen oli vapaa pääsy.
Kommentit
Lähetä kommentti