Tekstit

Kun 50-luku tuli takaisin

Kuva
  Syksyllä 2010 Tikkurilan kirjaston Lumme-salissa järjestettiin yleisötilaisuus, jossa puhujana oli tietokirjailija, VTM Janne Salmi. Hän esitteli esikoisteostaan Kun 50-luku tuli takaisin - Nuorison 50-lukuvillitys 1978-1981. Tarkasteltavana ajanjaksona käytiin Suomessa läpi ainutlaatuinen nuorison 50-lukuvillitys, jossa mukana oli kymmeniätuhansia nuoria. Pukeutumisessa jäljiteltiin parinkymmenen vuoden takaista aikaa ja alettiin suosia 1950-luvun rock'n'rollia ja rockabillyä, sekä alkuperäisiä artisteja ja bändejä että varsinkin tällaista musiikkia soittaneita uusia soittosakkeja. Kotimaisista bändeistä suurimpaan suosioon nousi keravalainen Teddy and the Tigers ja ulkomaisista sellaiset soittosakit kuin Darts, The Boppers, Crazy Cavan, Matchbox ja Stray Cats. Vuosina 1979-1981 perustettiin lukemattomia uusia bändejä, jotka ilmoittivat tyylisuunnakseen nuo suosioon nousseet musiikinlajit. 50-luku -buumi näkyi ja kuului noina vuosina kaikkialla: katukuvassa, sanoma- ja aik...

Raittinen

Kuva
  Syksyllä 2003 olin töissä Turun kirjamessuilla Turun yliopiston kirjaston messuosastolla. Samoihin aikoihin ilmestyi Heimo Hatakan Jussi Raittisesta kirjoittama elämäkerta Muistan vielä vuonna -56: Jussi Raittinen muistelee, miten rock tuli Suomeen. Joidenkin Turun koulujen oppilaat tekivät Turun Sanomille messuilta juttuja. Yksi näistä koululaistoimittajista tuli kysymään meiltä Jussi Raittisesta, Suomi-rockista ja tietäisimmekö ketään näistä asioista tietävää. Mainitsin, että yläasteella ollessani Raittisen bändi kävi esiintymässä koulussamme. Kerroin, kuinka minuun teki vaikutuksen erityisesti Hillel Tokazierin pianonsoitto. Nimittäin hän soitti näytösluontoisesti pianoa tennareillaan. Koululaistoimittaja kysyi, olisinko valmis tulemaan samaan haastatteluun Raittisen kanssa. Totta kai olin valmis. Tosin täytyy myöntää, että Jussi Raittinen tuntui vähän hämmästelevän läsnäoloani haastattelussa, mutta monenlaista kokeneena hän osasi kohdata tilanteen hillitysti.   ...

Madetojan Tanssilaulun kantaesitys Salossa

  Heinäkuussa 1930 varsinaissuomalaiset sanomalehdet uutisoivat, kuinka ”suven korkeimpana aikana on maakuntamme nuorisoväki kokoontunut viettämään juhliaan sävelten parissa.” Kyseessä olivat Varsinais-Suomen nuorisoseurojen maakuntajuhlat Uskelassa 5. ja 6. heinäkuuta 1930. Juhlien ohjelmaan kuului muun muassa pesäpalloa Eläintorilla ja yleisurheilua Salon Urheilukentällä. Näiden lisäksi tarjolla oli isänmaallisia ja maakuntahenkeä kohottaneita juhlapuheita runonlausuntaa, näytelmiä sekä kuorojen ja orkesterien esityksiä. Juhlapaikkoina olivat Nuorisoseuran, Salon suojeluskunnan ja VPK:n talot. Sunnuntain 6. heinäkuuta ohjelmaan kuului juhlajumalanpalvelus Uskelan kirkossa. Tämän jälkeen seurasi Salo-Uskelan Nuorisoliiton kuoron kirkkokonsertti. Kuoroa johti Uskelan kanttori Rikhard Mäkinen. Myös muut Salon alueen kanttorit olivat paikalla johtamassa paikallisten kuorojen esityksiä. Esiintyjiä oli toki muualtakin maakunnasta. Muun muassa turkulainen sekakuoro Kulkuset esiintyi sun...

Amerikan kuume

  Englantilaisen kirjailijan P. G. Wodehousen Jeeves- tarinoihin perustuvan televisiosarjan Kyllä Jeeves hoitaa (Jeeves and Wooster) kolmannen tuotantokauden jaksossa The Full house esiintyy John Fitzgerald Jayn esittämä runoilija Rockmeteller ”Rocky” Todd, joka haluaa elää hiljaista elämää mökissään Long Islandin metsissä. Kamera näyttää ”Rockyn” mökistä kuvaa. Katse kiinnittyy eräässä huoneessa olevaan gramofoniin, jonka levylautasella näkyy amerikansuomalaisen muusikon Sylvester ”Hooley” Aholan levytys ”The Better Land” kornetille ja orkesterille.   Vuonna 1902 syntynyt Sylvester Ahola oli toisen polven amerikansuomalainen. Hänen vanhempansa olivat muuttaneet Yhdysvaltoihin 1800-luvun lopulla. Sylvester Aholasta kirjoitetussa elämäkerrassa todetaan, että ensimmäisen polven siirtolaiset olivat hyvin tiukasti keskenään toistensa kanssa tekemisissä. Monet heistä osasivat englantia huonosti tai eivät ollenkaan. Kielitaidottoman siirtolaisen oli helpompi päästä elämän alkuun u...

Kartanomusiikkia 1700-luvun Helsingistä

  Helsingin kaupunginmuseon ja Metropolia Ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelman yhteistyönä valmistui vuonna 2009 aivan loistava äänilevy. Tällä levyllä kuultavat kappaleet pohjautuvat Borgå Gymnasiumin kirjastossa säilyneeseen, neiti Ulrica Elisabet Taubelle Degerön kartanossa joulukuun 29. päivänä vuonna 1767 omistettuun nuottivihkoon. Kuten levyn tuottanut Helsingin kaupunginmuseon tutkija Jere Jäppinen levyn liitteenä olevan vihon tekstissä toteaa, meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, mitä Degerön kartanossa tapahtui tuona nimenomaisena joulukuun päivänä. Voimme vain olettaa, että ajan tyyliin sopivasti joulua on vietetty asiankuuluvalla hartaudella, kuten Turun vanhalla suurtorilla vuosittain julistettavan joulurauhan teksti kansliapäällikön lukemana meitä edelleen kehottaa tekemään. 1760-luvulla kalenteriin oli merkitty vielä neljä joulupäivää. Kartanoiden väellä oli tapana kokoontua joulunviettoon suurella sukulaisten ja ystävien joukoilla pitkienkin matkojen takaa. A...