Hiljaiset balladit

  Halikon pitäjän Tavolan kylän Mikolan rusthollin poika Emil Edvard Kavera oli Angelniemen seurakunnan pitkäaikainen kanttori. Vanhat halikkolaiset muistavat kuinka Kaveran Epulla oli tapana esitellä itsensä, että ”hän on dir cant ja pal pääl.” Dir cant viittasi hänelle myönnettyyn director cantus -arvonimeen.  Toisena työnään hän hoiti Halikon kunnan palopäällikön virkaa. Emil Kavera opiskeli kanttorin ammattiin Helsingin lukkari-urkurikoulussa (myöhemmin koulun nimi muutettiin Helsingin kirkkomusiikkiopistoksi) 1920-luvun alussa. Vuosikymmenen lopulla hän oli kanttorin työstä virkavapaalla jatko-opintojen vuoksi. Hän kävi laulutunneilla Helsingin Konservatorion yksinlaulun opettajan Väinö Lehtisen luona. Kovassa seurassa on Halikon poika ollut, sillä samalla opettajalla kävi myös muuan Georg Malmstén. Olisi mielenkiintoista tietää, kohtasivatko Kavera ja Malmstén milloinkaan edes ohimennen, kun laulutunneilla kävivät. Ainakin Malmsténista tiedämme, että hän lauloi myöhemm...

  Tämän kirjoituksen aiheena on kansanmusiikissa käytetty klarinetti. Soittimesta käytetään muun muassa Aleksis Kiven teoksissa myös kansanomaista nimitystä klaneetti. Tämän vuoksi olen ottanut kirjoitukseeni esimerkkejä Nummisuutareista sekä Seitsemästä veljeksestä. Muita käyttämiäni lähteitä ovat muun muassa Paavo Helistön klarinetin käyttöä suomalaisessa kansanmusiikissa koskeva tutkimus sekä ennen tätä teosta ilmestynyt klarinetisteja varten tehty kansansävelmien kokoelma.       Klarinetin kehitysvaiheita Helistön mukaan nykyisen klarinettimme syntyvaiheet ovat monessakin suhteessa epäselvät. Monissa tietokirjoissa esitetään nürnbergiläisen soitinrakentaja Johann Christoph Dennerin keksineen klarinetin 1700-luvun alussa. Väite on Helistön mukaan suurin piirtein tosi. J. C. Denner oli Saksan tunnetuimpia soitinrakentajia, joka kahden poikansa kanssa teki ja kehitti muun muassa pommereita, oboeita, fagotteja, nokkahuiluja ja klarinettien edeltäjiä. Tärkein ...